Pykeijä, norjaksi Bugöynes, sijaitsee Varangin vuonon rannalla Finnmarkissa pohjois-Norjassa. Sinne on matkaa Suomesta Näätämön kylästä Inarissa n. 90 km, Kunnan (Sör Varanger) keskukseen Vesisaareen (Vadsö^) on maanteitse matkaa noin sata kilometriä ja vesitse vuonon poikki n. 10 km. Lähin suuri kaupunki, Kirkkoniemi (Kirkenes), jossa on Hurtigrutenin pohjoinen päätepiste, on sadan kilometrinm päässä.
Meillä on vanhainkoti, kirkko, kirjasto, museo, posti, lastentarha, täysimitainen nurmijalkapallokenttä, luonto-,retki- ja kulttuurireittejä, pieni tekonurmikenttä, valaistu kävely-/hiihtoreitti, koulu, 2 kauppaa, kahvila, lihanjalostustehdas, rapu- ja kalatehdas, rapujen kasvatus- ja tutkimuskeskus, kirjanpitoyritys, pieni kustannusyhtiö, 15 kalastajaa, matkailuyritystoimintaa, taxi-kuljetus yritys, maansiirtoyritys, huonekalujen entisiöinti- yritys, vesirännien valmistus ja asennus, venetelakka, konekorjaaja, rapumertojen tekijä, urheiluseura, monta järjestöä, naisten talo (Vaimoitten talo) ja nuorten kerhotalo.
Telakka on uusittu, vanhainkoti rakennettu ja sen jälkeen jo laajennettukin. Pykeijan tietä, joka valmistui vasta vuonna 1962, ollaan nyt kunnostamassa.
Me tarvitsemme Suomi- talon, jota pitäisimme kylän kulttuurikeskuksena konsertteineen ja näyttelyineen, elävänä kotiseutumuseona sekä kyläläisten ja matkailijoiden kohtaamispaikkana.
Miten Pykeijään pääsee?
Pykeijään on etelä- Suomesta Helsingistä 1370 kilometriä 4-tietä Näätämöön ja sieltä Neideniin ja E6 tietä Bransflettaan,josta käännytään oikealle Pykeijään menevälle tielle. Ajoaika on noin 18 tuntia. Julkinen liikenne vie reilun 24 tuntia, junalla Rovaniemelle ja sieltä linja-autolla + loppumatka yksityisellä. Nopein yhteys on lento Ivaloon, josta autolla loppumatka. Matkan suunnittelua varten reitit ja etäisyydet ym tiedot saa helposti netistä www.google.fi ja klikkaamalla Kartat. Navigaattorissa on yleensä Skandinavian kartta ja se toimii Norjassakin hyvin. Juna-aikataulut yms. katso www.vr.fi ja linja-autoyhteydet esim. www.lapinlinjateskelinen.fi ja www.goldenline.fi ja lennot www.finnair.fi.
Norjan valuutta on kruunu (NOK) ja 12.12.2010 sai 100 eurolla 794,20 kruunua. 100 NOK oli 12,591 €. Kaupoissa, majoitusliikkeissä ja ravintoloissa hinnat ilmoitetaan usein kruunujen lisäksi myös euroina ja monet yritykset ottavat käteisellä maksettaessa vastaan euroja. Ns. kortilla maksaminen onnistuu pienimpiä liikkeitä lukuunottamatta.
Norjan aika on tunnin jäljessä Suomen ajasta. - Vielä 1960- luvulla Suomen pohjoispuolinen Norja noudatti Suomen aikaa. Puhelinyhteydet toimivat pohjois- Norjassa yleensä hyvin, mutta esim. kesällä 2010 yhteydet DNA:lla eivät toimineet. Norjan maatunnus on +47. Internetyhteydet onnistuvat mokkulaa käyttäen ja jos oma kannettava ei ole mukana, voi käydä Kirjaston aukioloaikana käyttämässä sen tietokonetta.
Vaikka Pykeijä on vain pieni kylä, matkailija saa siellä jokseenkin kaiken elämiseen tarvittavan palvelun paitsi "kylpylän, discon ja menovettä autoonsa". Näitä ja eräitä muita löytää menomatkalla Ivalosta ja jos vähän poikkeaa reitiltä, myös Kirkkoniemestä (Kirkenes).
Majoitus ja Jäämeren sauna: Bugöynes Opplevelser A/S. www.bugoynes.no, email bo-a@online.no ja puh. +47 900 32249.
Kauppa ja posti: Nesse Handel butik/kaffe. Myös posti, lotto ym, puh. +47 789 90354
Kirjasto: Norjankielistä kirjallisuutta la lehtiä. Internetyhteys.
Kirkko: jumalanpalvelus joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 10. Kirkkoon pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan, jos se on suljettuna. Hautuumaan rinteessä kasvaa erittäin harvinainen kukka Siperian Sinilatva (Polemonium boreale), jota tavataan tiettävästi vain täällä, Sieriassa ja Huippuvuorilla. Kasvi on rauhoitettu. Kirkossa on hieno akustiikka ja siellä esiintyy vuosittain useita kirkko- ja muita kuoroja.
Rantakalastusta saa harjoittaa meren rannalla onkimalla. Järvikalastusta varten tarvitaan kalastuslupa.
Rapuretkiä järjestää kaksi yritystä, joilta voi myös tiedustella kalastusretkiä ja venekyytiä Rannvikan lintuvuorelle.
Pykeijässä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen retkeilyyn. Kävelyretki Rannvikan lintuvuorelle ,noin 10 km edestakaisin, on varsinkin lintujen kevätmuuton aikaan todellinen elämys. Reitillä voi olla vielä kesäkuussa melkoisesti lunta. Muutamat matkanjärjestäjät tuovat viikoittain esim. Saariselältä matkailijoita tutustumaan Pykeijään ja uimaan nimenomaa talvikuukausina. Marraskuusta 2009 maaliskuuhun 2010 kirjattiin ylös runsas tuhat Jäämeressä uijaa. Marraskuusta huhtikuulle 2011 on tiedossa kolme tuhatta (3.000) uimaria. Uimapaikka on Vestersandveienin päässä, jonne ollaan suunnittelemassa suojaa, nykyisin pukuhuoneena toimii a.o. bussi. Jäämeren saunasta uimaan menijät saavat diploomin. Uintikausi on siis ympärivuotinen, kiitos Golf- virran. Meriveden lämpö lienee lähellä 0- astetta.
Finmark on Norjan pohjoisin ja suurin lääni. Se ulottuu lännessä Andsnesista Norjanmereltä Suomen Käsivarren Tenomuktaan lähellä Raittijärveä ja idässä Barentsinmerelle Norjan ja Venäjän rajaan.
Barentsin alue on tullut viime vuosina entistä kiinnostavammaksi ja mielenkiintoisemmaksi. Syynä ovat ilmasto ja ilmaston lämpeneminen, joka on avaamassa uusiakin pohjoisia laivareittejä. Siellä on rikkaat luonnonvarat, öljy ja mineraalit. Luonto ja valoisuus vetoavat ihmisiin.
Kirkkoniemi (Kirkenes) on satama- ja kaivoskaupunki. Elinkeinorakenne on monipuolinen ja kaivoksista on suuri joukko ihmisiä saanut työtä. Venäjän rajan läheisyys ja hyvät yhteydet Murmanskiin merkitsevät paljon esim. rajakaupalle ja palveluiden hakemiselle.
Näätämö (Neiden) on Norjan kolttasaamelaisten keskus. Museo, jokikalastustoimintaa.
Vesisaari (Vadsö) on Finnmarkin läänin pääkaupunki. Kaupunki on tunnettu vanhoista suomalaistyylisistä taloistaan. Ruijan museo.
Vuoreija (Vardö) ja Hamningberg
Vuoreija on vanhin Finnmarkin kaupungeista. 1700- luvulta oleva Linnoitus, Pomori-ja Partisaanimuseo ovat tutustumisen arvoisia. Hamningberg on vanha ja autioitunut kalastajakylä, jonne asukkaat palaavat vain kesäajaksi. Maisemat ovat erikoisen jylhät.
Meän kieli on vanha Suomen kieli. Se on kieli, jota Pykeijään muuttaneet ovat puhuneet yli sata vuotta sitten ja se on säilynyt jokapäiväisessä käytössä näihin päiviin. Pykeijä oli pitkään melko erillään norjalaisesta asutuksesta ja kieli säilyi ehkä siksikin. Uusi tie valmistui vasta v. 1962. Valtaosin pykeijäläisillä on suomalaiset sukujuuret ja vahvat yhteydet Suomeen ovat pitäneet myös kielen vahvana. Suomen kieltä opetetaan koulun ala- ja yläasteella. Oma merkityksensä kielen säilymiselle on Suomesta tulevilla matkailijoilla ja työntekijöillä. Samalla se tuo meän kieleen, ruijan kieleen, uusia sanoja ja sanontoja ja kieli elää sen mukana. Pykeijässä kannattaa keskustelu aloittaa aina suomenkielellä ja odottaa rauhassa vastausta - meän kielellä - tai norjaksi. Jokainen ymmärtää meän kieltäja ainakin puolet puhuu sitä erittäin hyvin, loput ehkä arastellen.